Hankkeen ensimmäinen kosteikko valmistui Kesusmaan Haavikonryhmään tammikuussa 2023 keskellä kovia 20-30 -asteen pakkasia. Kosteikko sijoittuu Putronjoen valuma-alueelle, sen itäosaan. Kosteikosta tuli rakenteiltaan varsin moderni: se koostuu kahdesta eritasossa olevasta altaasta ja kosteikossa on puunippu-pienpuupuhdistamot. Kosteikon lähelle on sittemmin lisätty vielä yksi pienempi monimuotoisuusallas. Kosteikko ei sijaitse rannan läheisyydessä, vaan ylempänä valuma-alueella. Vedet kosteikkoon tulevat yläpuoliselta laajalta peltoalueelta. Haastetta suunnitteluun ja rakentamiseen aiheutti rakentaminen vedenvaivaamaan turvemaahan. Peltolohkoa oli vaivannut vedenpatoutuminen alempiin pintakerroksiin, jonka takia lohko on ollut lähes viljelykelvoton märempinä vuosina. Kosteikon perustamisella tavoiteltiin myös yläpuolisen viljelyalueen kuivitustilanteen parantamista, joka osaltaan vähentää peltomaan ravinnepäästöjä ojaveteen. Kosteikon suunnitteli kosteikkosuunnittelija Juha Siekkinen (Kosteikkomaailma) ja toteutti Veijo Kuitto, Kuitto Oy. Maanomistaja Sami Kokkonen on rakentanut kosteikon äärelle näkötornin ja laavun. Näkötornista näkee kosteikolle lintujen pesintää häiritsemättä, koska se sijaitsee rinteessä ylempänä parin sadan metrin etäisyydellä kosteikosta. Näkötorniin kiipeäminen tapahtuu kävijän omalla vastuulla ja on syytä muistaa näkötornin ja laavun sijaitsevan maanomistajan yksityismaalla, jolloin on huolehdittava, ettei ole häiriöksi. Itse kosteikolle kulkuun on syytä pyytää maanomistajan lupa, jolloin varmistuu, ettei aiheuta peltoviljelylle haittaa. Muistettakoon, että jokaisenoikeus (nk. entinen jokamiehenoikeus) ei anna kulkulupaa viljelyksessä olevilla pelloilla.
To-25.1.-s3-Paras-lehtiartikkeli